Viikonloppu on jälleen takanapäin ja kuukausikin on vaihtunut. Kyjyilyt ei pyhinä juurikaan edistyneet, muutamaa työtä ehdin parin kerroksen verran tekemään. Tänään aktivoin itseäni aloittamaan pari uutta työtä ja sitä vartenhan piti käydä lankakaupassa. Ostin jo pitkään mietinnän alla ollut lankaa eli Novitan puroa, siitä aloittelin neulomaan itselleni tunikaa. Ainakin näin muutaman kerroksen jälkeen olen lankaan tyytyväinen, hirmuisen pehmoinen lanka on. Puikoille pääsi myös pojan villapusero. Langan ja ohjeen yhteensovittamisessa oli työtä, viimeinen sopiva yhdistelmä löytyi. Alkuun silmukkämäärä näytti hurjan suurelta, mutta nyt muutaman sentin alun jälkeen se näyttää jo sopivammalta. Ja reiluhan neule saa olla, paitaa on kuitenkin tarkoitus käyttää vasta ensi talven pakkasilla ja toivon siitä olevan iloa ja lämpöä myös seuraavana talvena
.

Edelleen minulla on vihreän värin ihastuskausi menossa

Ja tässäpäs kuvaa jo viikolla tekemistä aloituksista (niitä ei varmaan vielä ole julkaistu. Eli mustasta mohair-langasta tulee (toivottavasti) bolero itselleni ja sitten alkuun olen päässyt kauratyynyn teossa, tähän jo koetin etsiä varastosta sopivaa sisuskangasta, muuton jälkeen vielä kaikki kankaat on missä sattuu. Harmaa  on kietaisuliivin tms. alku, lankana Nalle.

Tänään oli jo pikkaisen liian viileä keli minun makuun. Heinäkuun alku ja auton mittari näytti +14 . Neulomaan olisi pystynyt, mutta mies oli iltavuorossa ja minun neuleaika aika minimaalinen. Nyt kuitenkin on puolet kyjy-aloituksista tehty. Jotenkin hurjan ristiriitaiset tunteet koko KYJYä kohtaan on. Toisaalta tekisi mieli tehdä jo ihan valmiiksi asti joku neule, toisaalta mielessä pyörii vain tekemättömät aloitukset ja siihen liittyvät jutut, eli onko sopivia puikkoja/lankaa/missä järjestyksessä/neuloa vai virkata. Ja ennenkaikkea suurin vaikeus on säilyttää kaikki puikoilla olevat työt, niin ettei lapset niitä pengo ja kuitenkin niiden pitäisi olla kaikkien suht helposti uudelleen työn alle otettaviksi. Koetan mielessä pitää sitä palkintoa, mitä tämä onnistuessaan tuo...24 kohtuullisen kokoista työtä ja ehkäpä pikkuisen vajeen lankavarastooni.

Anne-Mari